Schlager on pesti hulluuteen

Huh, Palava Mieli roiskaisi meittiä eksoottisella iskelmäpaketilla. Minä ainakin sain schlaagin ja muutaman lähtemättömän mielikuvatuksen:

6.10. kirjoitin näemmä blogissani, että silloin oli jo VIIKON soinut YUP:n Lauluja Metsästä -alpumi päässä. Erityisesti kuitenkin laulut Ihana Elämä ja Rakkaus On Pesti Hulluuteen. No, tästä entrystä on nyt kulunut pari viikkoa ja ne laulut soivat edelleen päässäni (kaiken muun lisäksi) eli tätä on jatkunut yhteensä jo KOLME viikkoa. En ole uskaltanut kokeilla muuten ihan toimivaa lääkettä (ko. levyn kuuntelua), koska pelkään, että se vain pahentaa tilannetta. Sitä paitsi olen Tietystä Syystä korviani myöten täynnä YUP:n Lauluja Metsästä -alpumia. Ehkä tämä tästä asettuu.

Nyt juuri tällä hetkellä soi päässäni tanskalaisen Kate Hallin tusinahitti God’s Gift, jonka video pyörii jokaisessa mainosblokissa saksalaisella RTL-kanavalla. Minä ja mieheni olemme molemmat niin täynnä ko. laulua, että kanava vaihtuu välittömästi, kun video alkaa pyöriä. Ahdistaa. Videossa tämä Kate-typy on pistetty kahteen rooliin. Toisessa roolissa hän vääntelehtii studiossa hemaisevaan tyyliin (tai siis tämä on oletukseni, minun mielestäni se kiemurteleminen on vain kiusallista) ja toisessa roolissa Katsu ajaa jonkun itserakkaan ja typerän exänsä hienon auton romuksi hylätyssä parkkihallissa. Biisi yrittää vissiin jotenkin rokata, kun siinä on vähän sähkoskittaa (HUI, miten ROKKIA!) ja semmoset tosi rohkeet sanotukset niinku, mis se jätkä niinku toivotetaan johonki niinku niin pitkälle ku pippuri kasvaa. Ja et se Katsu on toooosi kyllästyny sen jätkän itsekehuun ja melkein nukahtaa! LOL, mikä tyyppi.

Olen myöskin huomannut huolestuttavia piirteitä jostain orastavasta keskieurooppalaistumisesta, sellaisesta vääränlaisesta siis. Nimittäin erilaiset kammottavat Schlager-kidutuslaulut soivat toisinaan päässäni. Esimerkiksi DJ Ötzin jotkut hengentuotteet, erityisesti legendaarinen Anton aus Tirol, joka soi jokaisessa Ballermann 6-diskossa vähintään viisitoista kertaa joka ilta. Tätä on soitettu myöskin jokaisessa Tampereen yliopiston saksanopiskelijoiden salakerhon Lederhosenin järjestämässä Oktoberfest- tai Fasching-juhlassa. Huhhuh. Ai mitä muuta tällaista soi päässäni? Esimerkiksi Heinon Die Lustigen Holzhackerbub’n.

Suurimmat painajaiseni tällä hetkellä liittyvätkin Roberto Blancon ja Wildecker Herzbuben -duon kanssa baijerilaisessa hirsitalossa viettämiini bakkanaaleihin. Painajaisessa tulevat esiin myös ruskeat, mokkanahkaiset polvihousut, vihreä hattu, vehnäolut, bratwurst ja hapankaali. Itse olen pukeutunut hekumalliseen Dirndliin ja laulan playbackinä duettoa valkoiseen pukuun pukeutuneen Roberto Blancon kanssa hapankaalilla pehmustetulla lavalla, nahkahousuihin sonnustautuneiden Herzbubenien tanssiessa villiä tanssia vihreitä hattujaan heilutellen ympärillämme voimakkaasti hikoillen, jonka jälkeen viihdytämme toisiamme bratwursteilla.

Tiesittekö muuten, että KAIKKI Schlager-konsertit, ohjelmat sun muut sellaiset ovat playbackinä? Siis kukaan ei laula tai soita livenä. Hillitöntä, eikö? Hirveintä ehkä kuitenkin on se, että Schlager-maailmassa pyörii ihan tolkuttomat määrät rahaa ja kaikki itsensä jotenkin jonkinlaiseksi tähdeksi nostaneet tienaavat melkoisia summia.

Terveisin,
palava mieli